Valmennusryhmäläisen opas

Päivitetty 31.1.2019

 

Tämä opas on suunniteltu Nokian Voimisteluseuran kilpa-aerobicin valmennusryhmäläisille ja heidän vanhemmilleen harjoittelun tueksi. Oppaasta löydät tärkeää tietoa valmennusryhmien toimintaan liittyen.

 

1. NVS:n kilpa-aerobicin valmennusjärjestelmä

Nokian Voimisteluseuran kilpa-aerobicin valmennusjärjestelmä jakautuu kilpa-ryhmiin, harraste Aerodanceen sekä esivalmennusryhmiin. Uudet harrastajat tulevat kilpa-aerobiciin mukaan pääsääntöisesti esivalmennusryhmien tai harraste Aerodancen kautta. Kilparyhmiin ei voi nousta suoraan ilman vahvaa voimistelutaustaa. Tavoitteellisiin ryhmiin nouseminen vaatii aiempaa vahvaa voimistelu- ja kilpailutaustaa. Nousu tapahtuu yhden tai useamman kokeilutreenin kautta sekä ryhmän vastuuvalmentajan harkinnan mukaisesti. 

Kilparyhmät harjoittelevat läpi vuoden (syksy- ja kevätkausi). Mahdollisista pidemmistä poissaoloista tulee neuvotella etukäteen ryhmän vastuuvalmentajan kanssa. Mikäli valmentaja arvioi, että poissaolo hidastaa voimistelijan kehitystä, hän voi siirtää voimistelijan alempaan harjoitusryhmään.

 

1.a.Yli 12-vuotiaiden tavoitteellisemmat kilparyhmät TEAM 1 ja TEAM 2

Yli 12-vuotiaat voimistelijat sijoittuvat taitotasostaan riippuen ja valmentajan arvion mukaan joko TEAM 1 tai TEAM 2.

TEAM 1 voimistelijat kilpailevat pääsääntöisesti yksilöohjelmalla SM-sarjoissa (AG1 12-14-vuotiaat, AG2 15-17-vuotiaat tai SEN 18+) tai 4lk-6lk yksilösarjassa.  TEAM 2 on mahdollista nousta TEAM 1, kun valmentaja katsoo, että voimistelijan taidot ja harjoittelumotivaatio ovat riittävän korkealla tasolla. Ryhmä harjoittelee tavoitteellisesti keskimäärin 12–15 tuntia viikossa. Ryhmän voimistelijat kilpailevat valmentajan harkinnan ja urheilijan omien toiveiden mukaisesti yksilönä, kokoonpanossa tai molemmissa.

TEAM 2 voimistelijat kilpailevat 3, 4 tai 5-luokan kilpasarjoissa pääsääntöisesti joukkue-sarjassa. Vastuuvalmentaja muodostaa kokoonpanot voimistelijoiden iän, taitotason ja ominaisuuksien mukaan kauden alussa. Mikäli vastuuvalmentaja katsoo, että voimistelijan taidot ovat riittävän korkealla tasolla, hän voi sijoittaa voimistelijan myös yksilösarjaan. Kilpailukokoonpanot voivat vaihdella kausittain. Team 2 harjoittelee keskimäärin 10–12 tuntia viikossa.

 

1.b. Muut kilparyhmät (Mintut, Pionit, Unikot)

Kilpa-aerobicin kilparyhmissä harjoitellaan lajin alkeita sekä lajiominaisuuksia, kuten liikkuvuutta, voimaa, nopeutta ja kehonhallintaa sekä akrobatiataitoja. Ryhmät harjoittelevat ohjatusti 3-4 x viikossa, joiden lisäksi valmentaja voi toisinaan ohjeistaa omatoimisia kotona tehtäviä harjoituksia.

Kun lajin alkeet ovat hallussa, voimistelijat aloittavat kilpailun joko STARA-kilpailuissa, 2- tai 3-luokassa tai ND-ikäluokassa. Alle 12-vuotiaat voimistelijat kilpailevat pääsääntöisesti kokoonpanoina eli joukkue- ja ryhmäsarjoissa. Kokoonpanoissa kilpailemista suositaan, sillä se mahdollistaa tehokkaamman ajankäytön harjoituksissa, jolloin voimistelijan lajiominaisuuksien harjoittamiselle jää enemmän aikaa. Myös Voimisteluliitto suosittelee että alemmissa kisaluokissa kilpailtaisiin kokoonpanoina. Vastuuvalmentaja muodostaa kokoonpanot voimistelijoiden iän, taitotason ja ominaisuuksien pohjalta. Poikkeustapauksissa, mikäli joukkueita ei saada muodostettua ryhmän sisällä, valmentaja voi sijoittaa voimistelijan yksilökilpailijaksi. Kokoonpanot vaihtelevat kausittain.

Mintut (2006-2007  syntyneet)

Pionit (2008-2009 syntyneet)

Unikot (2009-2011 syntyneet)

 

1.c. Harraste-Aerodance

Harraste-Aerodance on 12-17-vuotiaiden harrasteryhmä, joka kilpailee kilpa-aerobicin Aerodance-sarjassa. Koko ryhmä muodostaa yhden kokoonpanon, vähittäismäärä ryhmään on 5 henkilöä ja maksimi on 10 henkilöä. Aerodance harjoittelee kahdesti viikossa. Treeneissä keskitytään tanssilliseen ilmaisuun, ohjelman harjoitteluun sekä kilpa-aerobicin perusteisiin. Harraste-Aerodanceen ei tarvita aiempaa voimistelutaustaa, mutta se katsotaan eduksi mikäli ryhmään on useampi hakija.

1.d. Esivalmennusryhmät (Liljat ja Nuput)

Esivalmennusryhmät on tarkoitettu nuorimmille harrastajille. Esivalmennusryhmissä harjoitellaan perusvoimistelun ja kilpa-aerobicin perusteita ja alkeita sekä kehitetään liikkuvuutta, koordinaatiota ja motoriikkaa huomioiden harrastajien ikä ja taso. Esivalmennusryhmät eivät kilpaile, vaan esiintyvät seuran joulu- ja kevätnäytöksissä. Esivalmennusryhmistä voi voimistelija nousta kilparyhmään, kun taidot, ikä ja motivaatio ovat riittävät tavoitteellisempaan harjoitteluun. Esivalmennusryhmissä tarkoitus on kehittyä omaan tahtiin voimistelijana. 

Liljat 7-9-vuotiaat

Nuput 4-6-vuotiaat

 

2. Harrastuksen kustannukset

a. Valmennusmaksut

Valmennusmaksu sisältää salivuorot ja valmennuksen sekä seuran jäsenmaksun harjoituskauden ajalta. Valmennusmaksu on riippuvainen harjoitustuntien määrästä, urheilijan tasoryhmästä sekä harjoituskauden pituudesta. Seuran johtokunta vahvistaa valmennusmaksut kausittain.

b. Lisenssi- ja kilpailukulut

Jokaisen valmennusryhmäläisen tulee hankkia vuosittain kilpailulupa eli lisenssi. Lisenssikausi on 1.9.–31.8. Vastuuvalmentaja antaa syyskauden alussa ohjeet lisenssin hankintaan.

Mikäli urheilijalla on oma, urheilutapaturmakorvaavuusehdon sisältävä tapaturmavakuutus, hän voi hankkia lisenssin ilman vakuutusta. Muussa tapauksessa urheilijan tulee hankkia vakuutuksellinen lisenssi. Oman vakuutuksen kattavuus tulee selvittää vakuutusyhtiöstä ennen lisenssin hankkimista. Vakuutuksellinen lisenssi maksaa noin 120–140 € ja vakuutukseton lisenssi noin 45–65 €. STARA-sarjassa lisenssi maksaa n. 10-15 €.

Kilpailuja on 6-8 vuodessa ja ne sijoittuvat keväälle ja syksylle. Kilpailuiden osallistumismaksu on keskimäärin 25 €/hlö/ohjelma, luokasta ja sarjasta riippuen. Muita kilpailuihin liittyviä kuluja ovat matka-, ruokailu- ja majoituskulut. Lisäksi kilpailuun osallistuvien voimistelijoiden kesken jaetaan mukana olevien valmentajien matka- ja ruokailukulut sekä mahdolliset majoituskulut.

c. Kilpailukoreografia ja kilpailumusiikki

Kilpailuja varten voimistelija/kokoonpano tarvitsee kilpailukoreografian, jonka voi tehdä joko seuran oma valmentaja tai ulkopuolinen koreografi. Koreografiamaksut vaihtelevat kilpailuluokittain ja ne voi tarkistaa seuran nettisivuilta kilpa-aerobicin infosivulta (Huom! Koreografiamaksut ovat suuntaa-antavat). Seuran ulkopuoliselta koreografilta ostettu koreografia maksaa n. 150–700 €. Kilpailukoreografiaa varten tarvitaan kilpailumusiikki. Musiikkimaksu kilpailumusiikin editoinnista seurassa on 20 €. Kilpailumusiikin voi ostaa myös ammattieditoijalta, jolloin hinta on noin 120 €. Koreografian ja/tai musiikin voi myös myydä eteenpäin seuran sisällä, mikäli sille on halukas ostaja. Tällöin hinta on puolet edellisen käyttäjän maksamasta hinnasta.

d. Harjoitusvarusteet

Kaikilla kilparyhmäläisillä tulee olla hankittuna harjoituksiin/kilpailuihin soveltuvat kengät, joiden hankinnasta saat lisätietoja ryhmän valmentajilta. Vastuuvalmentaja antaa ryhmälleen ohjeistuksen muista hankittavista varusteista (esim. vastuskuminauha, hyppynaru, polvisuojat). Seura ei kevätkaudesta 2019 lähtien toimi enää varustetilauksissa välikätenä. Varusteet tulee hankkia itse esimerkiksi Piruetista tai Estradia.fi sivulta.

 

3. Edustusasut ja kilpailupuvut

Kaikilla kilparyhmillä tulee olla seuran edustustakki, jota käytetään kilpailuissa, leireillä, näytöksissä sekä muissa edustustilanteissa. Edustustakin hinta on noin 70 €. Lisäksi voimistelijat voivat halutessaan hankkia muita edustusasuja seuramallistosta. Edustusasuista tehdään seuran yhteistilaus n. 2 x vuodessa, pääsääntöisesti elokuussa ja tammikuussa.

Kokoonpanossa kilpailevilla voimistelijoilla kilpailuasuna on seuran edustuspuku eli ns. seurapuku, jonka hinta on noin 125 €. Näillä harjoitusryhmillä kisajoukkueiden kokoonpanot voivat vaihdella kausittain, joten yhtenäinen seurapuku mahdollistaa sen että joka kaudelle ei tarvitse ostaa uutta kisapukua. Seurapuku on myös mahdollista myydä myöhemmin eteenpäin toiselle voimistelijalle, kun se on käynyt pieneksi.

 

4. Loukkaantumistapaukset

Kilpatasolla voimistelu tuo toisinaan mukanaan loukkaantumisia, jotka voivat johtua joko äkillisistä tapaturmista, rasitustyyppisistä vammoista tai näiden yhdistelmistä. Tapaturman sattuessa tulee arvioida vamman vakavuus ja hakeutua sen mukaan hoitoon. Lääkärin diagnoosin jälkeen huoltajan tulee tiedottaa ryhmän vastuuvalmentajaa tilanteesta ja neuvotella harjoituksiin osallistumisesta. Pääsääntöisesti valmennusryhmien voimistelijat osallistuvat harjoituksiin myös loukkaantumisen toipumisvaiheessa, jolloin valmentaja antaa voimistelijalle treeniohjeet vamman laadun mukaan. Tarvittaessa konsultaatiota voidaan pyytää myös fysioterapeutilta. Mikäli loukkaantuminen estää kokonaan harjoituksiin osallistumisen yli 3 viikkoa kestävän ajanjakson ajan, tulee huoltajan toimittaa seuran johtokunnalle selvitys vamman laadusta, jolloin johtokunta voi tehdä päätöksen mahdollisesta harjoitusmaksun alentamisesta. Tilanteet käsitellään aina tapauskohtaisesti. Käsittelypyyntölomakkeen löydät kohdasta Seura --> johtokunta.

Kaikilla kilpa-aerobicin valmennusryhmien voimistelijoilla tulee olla vakuutus, joka kattaa mahdolliset urheilussa sattuvat tapaturmat. Voimistelija voi hankkia vakuutuksen osana kilpailulisenssiä tai muun vastaavan oman vakuutuksen. Vakuutuksen voimassaolo ja kattavuus sekä harjoitus- että kilpailutilanteissa on voimistelijan huoltajan vastuulla.

 

5. Voimistelijan vastuut

Kaikilta valmennusryhmien voimistelijoilta odotetaan hyvää harjoittelumotivaatiota sekä kykyä toimia ryhmässä ja noudattaa valmentajan ohjeita. Mitä korkeammalla tasolla voimistelija harjoittelee, sitä enemmän tarvitaan myös kykyä itsenäiseen harjoitteluun ja vastuunottoon sekä halua tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen harjoitteluun.

Voimistelija huolehtii, että hänellä on harjoituksissa aina mukana tarvittavat välineet, esim. treenikengät, jumppakuminauha, nilkkapainot jne. Valmentaja ohjeistaa ryhmäkohtaisesti mitä välineitä voimistelijalla tulee olla mukana.

Jotta voimistelussa voisi kehittyä, on harjoituksissa käytävä säännöllisesti. Mitä tavoitteellisempi harjoitusryhmä on, sitä tiukemmat ovat läsnäolovaatimukset. Kaikista poissaoloista harjoituksissa tulee aina ilmoittaa vastuuvalmentajalle. Valmentaja suunnittelee kulloisenkin harjoituksen siihen osallistuvien voimistelijoiden mukaan, joten on toivottavaa että tieto poissaolosta tulisi hyvissä ajoin. Akuuteissa tilanteissa (esim. äkilliset sairastumiset) riittää että tieto on valmentajalla ennen harjoituksen alkua.

 

6. Valmentajan vastuut

Valmentaja huolehtii laadukkaista harjoitteluolosuhteista ja ryhmäläisten turvallisuudesta harjoitusten aikana. Tapaturman sattuessa voimistelijan hankkima lisenssivakuutus tai oma urheiluharrastuksen kattava tapaturmavakuutus korvaa aiheutuneita hoitokuluja. Valmentajat sitoutuvat kehittämään lajiosaamistaan monipuolisesti mm. erilaisin valmentaja- ja tuomarikoulutuksin.

Jokaisella kilparyhmällä on nimetty vastuuvalmentaja, joka on päävastuussa ryhmän harjoitteluun liittyvistä asioista. Osalla ryhmistä valmennustiimissä on mukana myös muita valmentajia ja apuvalmentajia.

Valmentajan tehtäviin kuuluu myös paljon harjoitustilanteiden ulkopuolisia tehtäviä. Vastuuvalmentaja suunnittelee ryhmän kausisuunnitelman sekä lyhyen- ja pitkäntähtäimen harjoittelulliset tavoitteet ja huolehtii ryhmän tiedotuksesta sekä yhteydenpidosta huoltajiin.

Valmentajat ovat sitoutuneet seuraamaan aktiivisesti sähköpostiaan ja reagoimaan mahdollisimman pikaisesti yhteydenottoihin. On kuitenkin hyvä muistaa, että valmentajista suurin osa ei tee valmennusta päätoimisesti, vaan opiskelun tai muun päätyönsä ohella.

 

7. Huoltajan vastuut

Huoltajan tehtävänä on ennen kaikkea tukea ja kannustaa voimistelijaa harrastuksessaan sekä tarjota harjoittelua tukevat olosuhteet myös kotona. Riittävä uni ja monipuolinen ruokavalio takaavat voimistelijalle hyvät eväät kehitykseen ja kasvuun.

Huoltajan tulee huolehtia että sekä vastuuvalmentajalla että seuran jäsenrekisterissä on aina ajantasaiset yhteystiedot. Seuran ja harjoitusryhmän asioihin liittyvä tiedotus tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostin välityksellä, joten huoltajan tulee seurata sähköpostiaan vähintään muutaman kerran viikossa. Nopeaa reagointia vaativissa asioissa vastuuvalmentaja on huoltajaan puhelimen välityksellä yhteydessä.

Huoltaja vastaa että harrastukseen liittyvät maksut tulevat maksetuksi eräpäivään mennessä. Mikäli tarvitset maksuaikaa laskulle, neuvottelethan asiasta seuran taloudenhoitajan kanssa ennen eräpäivän umpeutumista.

Mikäli alakouluikäinen voimistelija noudetaan harjoituksista, seuran toiveena on että huoltaja on ajoissa paikalla, jotta valmentaja voi ennen lähtöään varmistua että kaikilla on kuljetus kotiin.

Valmentajalle tulee antaa työrauha valmennustilanteissa. Valmentajat voivat järjestää erillisiä Avoimien ovien –päiviä, jolloin treenejä on lupa tulla seuraamaan. Puhelimitse tapahtuvat yhteydenotot valmentajaan on suositeltavaa ajoittaa iltapäivään tai alkuiltaan, ellei valmentaja ole itse toisin ohjeistanut.

 

8. Talkoot ja varainhankinta

Nokian voimisteluseura ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka rahoittaa toimintansa jäsen- ja harrastusmaksuilla sekä varainhankinnalla. Jotta harrastusmaksut saadaan pidettyä mahdollisimman alhaisina, on varainhankinnalla tärkeä merkitys seuran taloudessa.

Nokian voimisteluseurassa tehdään sekä seuran yhteisiä että harjoitusryhmien omia talkoita.

Seuran varainhankintaa ovat pääsääntöisesti erilaiset tapahtumat kuten kevät- ja joulunäytökset sekä kilpailutapahtumat. Näistä tulevat tuotot käytetään koko seuran hyväksi ja jokaisella voimistelijalla (ikänsä mukaan) ja voimistelijan vanhemmalla on velvollisuus osallistua tapahtumien järjestelytalkoisiin. Eri talkootehtävät vaihtelevat harjoitusryhmien välillä kausittain.

Nokian Voimisteluseura kannustaa kaikkia valmennusryhmiä myös ryhmän omaan varainhankintaan, jolla harrastuksen kustannuksia on mahdollista keventää. Talkoilla ansaittuja varoja ei lainsäädännön mukaan voi ns. korvamerkitä yhdelle urheilijalle vaan voimistelijoiden tai heidän huoltajiensa tekemä talkootyö luetaan aina koko harjoitusryhmän yhteiseksi tuotoksi. Ryhmän vanhempien olisikin hyvä yhdessä miettiä varainhankinnan tavoitteita, ja mikäli innokkuutta talkootyöhön löytyy, jakaa vastuita niin että talkootehtävät jakautuvat tasaisesti ryhmäläisten kesken.

                           

9. NVS:n sosiaalisen median säännöt

Sosiaalinen media ja sen erilaiset yhteisöt, kuten Facebook, Twitter, Snapchat ja Instagram, ovat osa nykypäivän kommunikaatiota. Kun osallistut sosiaaliseen mediaan ja kirjoitat seuraa koskevista tapahtumista, on syytä pitää mielessä muutama yhteinen sääntö:

Ole asiallinen. Kirjoita muiden mielipiteitä kunnioittavasti, älä arvostele muita tai puhu rumia. Älä levittele perättömiä juoruja joukkuetovereista tai muista oman tai muiden seurojen joukkueista tai sen toimijoista. Tarkista, että kirjoittamasi seuraa koskevat tiedot ovat oikein.

Mielipiteen ilmaiseminen. Kun kirjoitat seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista, tuo viestissäsi esiin, että kyseessä on oma henkilökohtainen mielipiteesi, eikä seuran virallinen kannanotto.

Ole varovainen. On hyvä pitää mielessä, että mitään nettiin laitettua ei saa sieltä täysin pois ja kuka tahansa voi väärinkäyttää netistä löytyviä kuviasi ja tietojasi. Osallistuessasi yhteisöihin et voi kontrolloida kuka lukee viestisi ja se voi levitä myös muihin yhteisöihin, josta et voi poistaa sitä. Jaa siis harkitusti itsestäsi ja seurasta tietoja ja/tai kuvia. Muista pyytää lupa asianosaisilta mikäli julkaisussasi on sinun lisäksesi muita tunnistettavia henkilöitä (nimi tai kuva).